Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Moni syö liikaa pikaruokaa, ja sen vastapainona toiset harrastaa slow-foodia ja downshiftaa koko elämäänsä. Mutta mitä tekee ortodoksiperhe pari kertaa vuodessa?

Ortodoksisiskokset kolmessa maassa kokkaavat paastoruokaa. Mukana keittiössä häärää kolme miestä ja seitsemän lasta.

 

08.12.2011 - 20:48

Lasten iloksi päädyin valmistamaan omaa lempivihannestani, kukkakaalia. Innoittajana toimi uusi Glorian ruokalehti, hmm... hemmottelin itseäni muuttohässäkän keskellä.

Kuten lukija voi nopeasti huomata, kuluu meidän keittiössä maitotatuotteita ja kananmunaa paastoaikanakin. Perinteisesti paastossa niistä on luovuttu. Onko tämä sitten jotain kulinaristipaastoa? ehkä. Toisaalta pois heitettynä ruoka on mitä suurinta tuhlausta.  Paaston alussa meillä on ollut tapana tyhjentää pakastinta. Kun se usein jää viimetippaan, syödään sitten paaston ensimmäisellä viikolla myös lihaa. Nyt kun kompostia ei saada pakkasella perustettua, on ruuan tarkka käyttäminen vielä enemmän ajatuksissa.

Niin, ja mitä näihin maito- ja kananmuna ruokiin tulee, en toistaiseksi keksi miten saisin päivittäin ruokittua lapseni riittävän ravitsevasti ilman niitä. Yritetään vaatimattomampaa ruokaan, kunhan ovat vähän vanhempia.

Kukkakaalikeitto ja yrttiöljy (4-5 annosta)

Kuori ja pilko 2-4 perunaa (n. 400g) ja yksi sipuli. Kuullota hetki kattilassa öljyssä tai voissa. Lisää noin litra kasvislientä, minä käytin Reformi luomu kasvisliemikuutioita. Keitä 5min. Lisää pesty ja nupuiksi lohkottu kukkakaali, ja keitä kypsäksi. Menee noin 15min.

Keiton kypsyessä vatkaa 1dl kuohukermaa vaahdoksi. 

Tee yrttiöljy tillistä. Silppua karkeasti nippu tilliä sauvasekoittimelle sopivaan kulhoon ja lisää 1,5dl oliiviöljyä. Surtsaa sileäksi.

Nyt keiton kasvikset ovat jo kypsiä. Kaada lientä talteen erilliseen astiaan. Soseuta keitto sileäksi ja lisää sitten sopivasti sitä lientä. Lisää kermavaahto nostellen keittoon juuri ennen pöytään viemistä.

Tarjoile yrttiöjy erillisestä astiasta, tai lorauta lusikalla kauniisti keiton päälle jos teet valmiit annokset. Paahdetut leipäkuutiot sopivat keiton päälle mikäli yrttiöljy ei houkuta.

 

Vihreät sämpylät

Ota edellisen päivän pinaattikeitön jämät ja jatka vedellä, kokonaisnestemääräksi noin 3dl (tai puolet pakastepinaattipussista + 3dl vettä). Määrä voi kasvattaa jos syöjiä on paljon tai nälkä kova. Lisää tl sokeria ja ½tl suolaa ja puoli palaa eli 25g hiivaa. Sekoittele hyvin. Lisää vielä 1-2dl kaurahiutaleita ja unohda lämpimään paikkaan liinalla peitettynä puoleksi tunniksi-tunniksi. Mikroaaltouuni on näihin kohotushommiin ihan huippu paikka. Jos käytät kuivahiivaa, niin yksi pussi (11g) on passeli ja silloin veden pitää olla reilusti lämpimän tuntuista.

Kun taikina kuplii mukavasti lisää vehnäjauhoja ja loppuvaiheessa myös n. 0.5dl sulatettua voita tai 0.3dl ruokaöljyä. Taikina on valmista kun se ei enää juuri tartu käsiin, mutta ihan vielä ei voisi sämpylöitä pyöritellä. Nosta taikina leivinpaperilla peitetylle pellille ja taputtele suorakaiteen muotoiseksi (noin puolipellillistä). Jaa taikinapyörällä ruuduiksi. Anna kohota liinan alla 15-30 min, voitele kylmällä siirappivedellä. Paista 225 asteessa 15-18minuuttia.

Tarkanohjeenleipojat, olen pahoillani, teen sämpylät aina miten sattuu ja käsi tuntumalla. Tarkempaa jauhomäärää voi arvoida vaikka sämpyläjauhopussin kyljessä olevasta ohjeesta.

Sämpylät teki kauppansa niin nopeasti ettei kuvia ehtinyt samaaan :-)

Hyvää ruokahalua!

P..s niin vaan tyhjeni lastenkin lautaset, vaikkei kukkakaalikeitto kenestäkään alunperin hyvältä kuulostanut.

Englannin sisko kirjoitti 09.12.2011 - 13:22
Kiva teksti. Tulee tosi kotoinen olo, kun lukee näitä teidän ruokauutisia.
Suomen sisko kirjoitti 21.12.2011 - 16:57
Hups, olin laittanut tämän juhla-kategoriaan. Mutta onhan tämä soppeli alkukeitto hienommallekin illalliselle.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Blogipohja
Mikä paasto?

Ortodoksien tärkeimmät paastoajat ovat joulupaasto ja suuri paasto ennen pääsiäistä. Molemmat kestävät 40 päivää. Lisäksi vietetään apostolien paastoa ja Jumalansynnyttäjän paastoa. Viikottaisia paastopäiviä on keskiviikko ja perjantai. Paastoaikana on tarkoitus valmistautua juhlaan keskittymällä olennaiseen ja luopumalla turhasta. Paaston ydin on hengellinen valmistautuminen. Ruokapaasto tukee hengellistä paastoa.


Perinteisesti paastoaikana on luovuttu lihasta ja muista eläinkunnan tuotteista ja tietenkin turhanpäiväisestä mässäilystä. Ruokapaasto muistuttaa siitä, ettei aineellinen hyvinvointi ole elämän päätarkoitus sekä siitä, ettei se myöskään ole itsestäänselvyys. Paastoon sopii myös erinoimaisesti sen pohtiminen, olemmeko ruualla ja muilla kulutusvalinnoillamme varjelemassa vai tuhoamassa luomakuntaa.


Ortodoksisella kirkolla on yksityiskohtaisiakin paasto-ohjeita, mutta sääntöjen itsetarkoituksellinen tuijottaminen ei kuulu paaston henkeen, saatikka sitten toisten paastoamisen vahtiminen. Lisäksi elämäntilanteet vaikuttavat paaston muotoon ja ankaruuteen. Luostarissa paastotaan eri tavalla kuin lapsiperheissä. (Kirjoittajien perheetkin paastoavat eri tavoilla.)


Lisää tietoa ortodoksisesta paastosta ja muista perinteistä voi hakea esimerkiksi ortodoksi.net sivujen kautta.