Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Moni syö liikaa pikaruokaa, ja sen vastapainona toiset harrastaa slow-foodia ja downshiftaa koko elämäänsä. Mutta mitä tekee ortodoksiperhe pari kertaa vuodessa?

Ortodoksisiskokset kolmessa maassa kokkaavat paastoruokaa. Mukana keittiössä häärää kolme miestä ja seitsemän lasta.

 

18.12.2011 - 22:27

Sain jo useita vuosia sitten ystävältä herkullisen sillisavariini reseptin. Hukkasin ison reseptipinon tuossa aiemmin,ja tämänkin reseptin siinä mukana. Ehkä innokkas pöydänraivaaja pudotti ne paperinkeräykseen. Nyt tein annoksen muistini peruteella, hyvin onnistui ja tällainen on tämä minun versioni. Perinteisesti sillisavariini laitetaan alkupalaksi tai lisukkeeksi lautaselle, muotoillaan kauniisti muotilla ja koristelleen. Mikä ettei, tosi hyvää varmasti niinkin. Mutta meillä tämä on aina syöty leivän päällä. Torta på torta

Sillisavariini

Näitä voi laittaa kulhoon sitä mukaa kuin pilkkoo ja valmistuu.

Kaksi matjeesisillifilettä hienonnetaan pieniksi paloiksi. Iso keitetty peruna pienitään haalukalla. Ruispalan puoli (tai muuta hieman kuivaa ruisleipää) hienonnetaan muruiksi.  Puolikas punasipuli hienona silppuna. Ruukullinen hienonnettua ruohosipulia. Ruokalusikallinen kaprista, myös hienonnettuna. Smetanaa 120-240g, riippuen miten tahnamaista haluaa (ja ahne on). Kaikki sekoitetaan keskenään.

Koristeluun sopii vaikka ruohosipulisippu ja mäti. Me ei koristeltu, ja ei sitä sitten sopinut kuvata!

Hyvää ruokahalua!

p.s. pienin lapsista oli minulla kaverina tätä laittaessa ja nää leikki samalla kokkiohjelmaa, siinä ohjelmassa nää leipoi myös sämpylöitä ja kävi ostamassa saunalimpparia.

Englannin sisko kirjoitti 21.12.2011 - 10:47
terveisiä serkuilta :-)
Suomen sisko kirjoitti 21.12.2011 - 16:53
Terveisiä takaisin :-)
Meillä on joulukorttiaskartelut osa 5 käynnissä, illalla sitten sinappia ja ostoslistan tekoa.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Blogipohja
Mikä paasto?

Ortodoksien tärkeimmät paastoajat ovat joulupaasto ja suuri paasto ennen pääsiäistä. Molemmat kestävät 40 päivää. Lisäksi vietetään apostolien paastoa ja Jumalansynnyttäjän paastoa. Viikottaisia paastopäiviä on keskiviikko ja perjantai. Paastoaikana on tarkoitus valmistautua juhlaan keskittymällä olennaiseen ja luopumalla turhasta. Paaston ydin on hengellinen valmistautuminen. Ruokapaasto tukee hengellistä paastoa.


Perinteisesti paastoaikana on luovuttu lihasta ja muista eläinkunnan tuotteista ja tietenkin turhanpäiväisestä mässäilystä. Ruokapaasto muistuttaa siitä, ettei aineellinen hyvinvointi ole elämän päätarkoitus sekä siitä, ettei se myöskään ole itsestäänselvyys. Paastoon sopii myös erinoimaisesti sen pohtiminen, olemmeko ruualla ja muilla kulutusvalinnoillamme varjelemassa vai tuhoamassa luomakuntaa.


Ortodoksisella kirkolla on yksityiskohtaisiakin paasto-ohjeita, mutta sääntöjen itsetarkoituksellinen tuijottaminen ei kuulu paaston henkeen, saatikka sitten toisten paastoamisen vahtiminen. Lisäksi elämäntilanteet vaikuttavat paaston muotoon ja ankaruuteen. Luostarissa paastotaan eri tavalla kuin lapsiperheissä. (Kirjoittajien perheetkin paastoavat eri tavoilla.)


Lisää tietoa ortodoksisesta paastosta ja muista perinteistä voi hakea esimerkiksi ortodoksi.net sivujen kautta.