Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Moni syö liikaa pikaruokaa, ja sen vastapainona toiset harrastaa slow-foodia ja downshiftaa koko elämäänsä. Mutta mitä tekee ortodoksiperhe pari kertaa vuodessa?

Ortodoksisiskokset kolmessa maassa kokkaavat paastoruokaa. Mukana keittiössä häärää kolme miestä ja seitsemän lasta.

 

18.02.2012 - 19:17

Blinit on perinteistä paastoon valmistautumis ruokaa venäjällä ja karjalassa. Kun on luovuttu ensin lihasta, niin sitten on viikossa syöty kananmunat ja maitotuotteet pois ennen Sovintosunnuntaita ja paaston alkua. Nykyään blinejä näytetään tarjoiltavan jouluna ja uutena vuotenakin. En oikein itse osaa ajatella että paisteaisin blinejä muulloin. Uutena vuotena meille on tullut tavaksi laittaa venäläistyyppinen salaatti ja zakuska pöytä, herkullinen sekin!

Taikina on blineissä se ratkaiseva, vähän niin kuin pitsassa pohja ja pastassa se pastan keitto (vrt. aiempi siskoni kirjoitus). Blineihin on käytetty yleensä tattarijauhoja, mutta koska rakkaani ei ole suuri tattarin ystävä, olen tehnyt ohrablinejä jo yli kymmenen vuotta.  Taikina täytyy hapattaa, eli pikahommaa tämä ei ole. Kaikilla on oma suosikkireseptinsä, toiset esim. pitävät olutta taikinassa tärkeänä. Itse olen tällaiset suht simppelin perusohjeen kannattaja. Hyvä taikina, paisto ja päälle laadukkaat, simppelit täytteet, se on siinä!

Blinit perheelle, jos tulee vieraita, tee tuplasti

1. vaihe:
3dl maitoa, 15g (1/3pala) hiivaa, 2dl ohrajauhoja, 1dl vehnäjauhoja. Murenna hiiva haaleaan maitoon, lisää jauhot ja sekoita tasaisesti. Jätä liinan alle vähintään neljäksi tunniksi, tai yön ylikin. Jos aika venyy yli 12h, kannattaa siirtää jääkaappiin. Astian on oltava reilun kokoinen ettei kupli yli.

2.vaihe:
2dl kiehuvaa maitoa, 3/4dl kermaa, 1tl suolaa, 2 munaa.

Tämä tehdään juuri ennen paistamista. Lisää aiemmin tehtyyn taikinaan kiehuva maito, kerma ja suola. Erottele keltuaiset ja lisää ne taikinaa. Vaahdota valkuaiset napaksi vaahdoksi ja lisää kevyesti nostellen.

Paista kirkastetussa voissa pienellä lettupannulla tai blinipannulla paksuja lettuja. Jos blinit joutuu odottamaan, ne kannattaa vaikka levittää pelleille ja käyttää uunissa lämpiämässä ennen tarjoamista. samalla pinta tulee uudelleen rapeaksi. Kirkastettu voi ei paistaessa käryä ja maku on hyvä. Kirkastetun voin teko ohje on vaikka tässä http://www.hs.fi/ruoka/artikkeli/Kirkastettu+voi/1135264653604 .

Klassisia blinien lisukkeita ovat suolakurkku, smetana ja hunaja. Tämä makuyhdistelmä on loistava, venäläisen keittiön suurin lahja maailman gastronomiaan -minun mielestä. Viime talvena meillä oli omatekemiä hapatettuja suolakurkkuja, nyt pitää tyytyä kaupan oleviin, kun en syksyllä ehtinyt säilömään. Mutta onneksi nykyään saa myös maitohappokäymisellä tehtyjä suolakurkkua  (kotimaisia, venäjältä ja virosta tuotuja). Kotimaiset on happamampia. Mutta tämä on tärkeä kohta, etikalla tehdyt maustekurkut eivät aja samaa asiaa!

Muita tavallisia lisukkeita on mäti, sipulisilppu, voisula, kananmuna, graavilohi, erilaiset "kasviskaviaarit" ja modernimpina savuporotahnat, katkaravut... tai melkein mitä vaan. Vain mielikuvitus on rajana! Ja vaikka toisissa asioissa perinteitä pitää kunnioittaa ja noudattaa tiukasti, niin blinitäytteissä saa lispua vapaasti

P.s. juomasuosituksena kuiva Riesling tai kuohuviini

Saksan sisko kirjoitti 02.03.2012 - 13:50
Oi jospa oisin saanut olla mukana... Itse en jaksa millään ruveta blinintekoon.
Suomen sisko kirjoitti 03.03.2012 - 21:44
Sinun pitää ensi talvena järjestää kotimaan loma uudenvuoden ja laskiaisen välille :-) kyllä sisko paistaa!
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Blogipohja
Mikä paasto?

Ortodoksien tärkeimmät paastoajat ovat joulupaasto ja suuri paasto ennen pääsiäistä. Molemmat kestävät 40 päivää. Lisäksi vietetään apostolien paastoa ja Jumalansynnyttäjän paastoa. Viikottaisia paastopäiviä on keskiviikko ja perjantai. Paastoaikana on tarkoitus valmistautua juhlaan keskittymällä olennaiseen ja luopumalla turhasta. Paaston ydin on hengellinen valmistautuminen. Ruokapaasto tukee hengellistä paastoa.


Perinteisesti paastoaikana on luovuttu lihasta ja muista eläinkunnan tuotteista ja tietenkin turhanpäiväisestä mässäilystä. Ruokapaasto muistuttaa siitä, ettei aineellinen hyvinvointi ole elämän päätarkoitus sekä siitä, ettei se myöskään ole itsestäänselvyys. Paastoon sopii myös erinoimaisesti sen pohtiminen, olemmeko ruualla ja muilla kulutusvalinnoillamme varjelemassa vai tuhoamassa luomakuntaa.


Ortodoksisella kirkolla on yksityiskohtaisiakin paasto-ohjeita, mutta sääntöjen itsetarkoituksellinen tuijottaminen ei kuulu paaston henkeen, saatikka sitten toisten paastoamisen vahtiminen. Lisäksi elämäntilanteet vaikuttavat paaston muotoon ja ankaruuteen. Luostarissa paastotaan eri tavalla kuin lapsiperheissä. (Kirjoittajien perheetkin paastoavat eri tavoilla.)


Lisää tietoa ortodoksisesta paastosta ja muista perinteistä voi hakea esimerkiksi ortodoksi.net sivujen kautta.