Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Moni syö liikaa pikaruokaa, ja sen vastapainona toiset harrastaa slow-foodia ja downshiftaa koko elämäänsä. Mutta mitä tekee ortodoksiperhe pari kertaa vuodessa?

Ortodoksisiskokset kolmessa maassa kokkaavat paastoruokaa. Mukana keittiössä häärää kolme miestä ja seitsemän lasta.

 

18.11.2011 - 14:00

Terveisiä Englannista. Meilläkin on monen kielen ja useamman uskonnon perhe. Minä ja lapset olemme ortodokseja, mutta italialainen mieheni ei kuulu mihinkään kirkkoon, vaikka lapsena on yritetty protestantiksi kasvattaa. Meillä kuitenkin koko perhe paastoaa, ainakin illalla. 

Suomalaisen ja italialaisen aamupalat ovat melko yhteensopimattomia muutenkin, joten myös paaston aikana kukin syö erilaiset aamiaiset. Lapsilta ei tietenkään oteta maitoa pois, joten vain minä muutan aamuiset tapani. Luovun lihasta, kananmunasta ja melkein kaikista maitotuotteista.

Maidoton aamiainen ei ole kieltämättä elämäni kohokohta. Onneksi löysin viime vuonna tämän Sveitsiläisten tavan syödä mysliä mehun kanssa.

ESIVALMISTELUT:

Kannattaa tehdä isompi annos valmiiksi vaikkapa viikon tarpeisiin.

Puurohiutaleita: 1-2 tyyppiä, minulla yleensä kauraa ja joskus myös ohraa

Siemeniä, manteleita ja pähkinöitä: 3-4 erilaista, esim. seesamin, kurpitsan, auringonkukan tai pellavan siemeniä, mantelilastuja, kookoshiutaleita tai tietenkin pähkinöitä

Kuivattuja hedelmiä: 1-2 erilaista, esim. aprikoosi, rusina, luumu, taateli, viikuna

Sekoita kaikki yhteen ja säilö suureen purkkiin, jossa on tiivis kansi. Jokaiselle perheenjäsenelle voi vaikka tehdä oman henkilökohtaisen lempisekoituksen. 

KÄYTTÖ:

Tarvitaan:

Omena-, päärynä- tai appelsiinimehua

Yksi tuore raastettava hedelmä

Paastottomina aikoina (ja sunnuntaina) luonnonjogurttia päälle

Kippaa mysliä ja sopivasti mehua kulhoon heti herättyäsi. Mysli imee mehun ja turpoaa pehmeäksi, kun maltaa odottaa puoli tuntia.

Kuori ja raasta sekaan omena. Nauti höyryävän teen kanssa.

Energiaa riittää iltapäivän puolelle saakka ja jaksaa tehdä töitäkin kevyellä kasvislounaalla.

 

Blogipohja
Mikä paasto?

Ortodoksien tärkeimmät paastoajat ovat joulupaasto ja suuri paasto ennen pääsiäistä. Molemmat kestävät 40 päivää. Lisäksi vietetään apostolien paastoa ja Jumalansynnyttäjän paastoa. Viikottaisia paastopäiviä on keskiviikko ja perjantai. Paastoaikana on tarkoitus valmistautua juhlaan keskittymällä olennaiseen ja luopumalla turhasta. Paaston ydin on hengellinen valmistautuminen. Ruokapaasto tukee hengellistä paastoa.


Perinteisesti paastoaikana on luovuttu lihasta ja muista eläinkunnan tuotteista ja tietenkin turhanpäiväisestä mässäilystä. Ruokapaasto muistuttaa siitä, ettei aineellinen hyvinvointi ole elämän päätarkoitus sekä siitä, ettei se myöskään ole itsestäänselvyys. Paastoon sopii myös erinoimaisesti sen pohtiminen, olemmeko ruualla ja muilla kulutusvalinnoillamme varjelemassa vai tuhoamassa luomakuntaa.


Ortodoksisella kirkolla on yksityiskohtaisiakin paasto-ohjeita, mutta sääntöjen itsetarkoituksellinen tuijottaminen ei kuulu paaston henkeen, saatikka sitten toisten paastoamisen vahtiminen. Lisäksi elämäntilanteet vaikuttavat paaston muotoon ja ankaruuteen. Luostarissa paastotaan eri tavalla kuin lapsiperheissä. (Kirjoittajien perheetkin paastoavat eri tavoilla.)


Lisää tietoa ortodoksisesta paastosta ja muista perinteistä voi hakea esimerkiksi ortodoksi.net sivujen kautta.