Kirjoittaja
Moni syö liikaa pikaruokaa, ja sen vastapainona toiset harrastaa slow-foodia ja downshiftaa koko elämäänsä. Mutta mitä tekee ortodoksiperhe pari kertaa vuodessa?
Ortodoksisiskokset kolmessa maassa kokkaavat paastoruokaa. Mukana keittiössä häärää kolme miestä ja seitsemän lasta.
|
13.11.2011 - 20:45
Joulupaasto on alkanut. Suuren paaston kirjotteluni jäivät kovin vähäisiksi, mutta yritetään nyt uudella innolla :)
Täällä Saksassa joulupaastoperinne on hävinnyt oikeastaan kokonaan, myös katolilaisilta. Joulunalusaikaan kuuluvat ennen kaikkea monenlaiset pikkuleivät. 11.11. vietetään Martinpäivää, johon kuuluu lasten lyhtykulkueita ja hanhipaisti.
Meidän perheessä paastoaminen on jälleen pienimuotoista. Yritämme syödä enemmän kasvisruokaa kuin muulloin. Luterilainen mieheni kannattaa kasvisruoan lisäämistä lähinnä ekologisista syistä. Varsinaisesta paastosta en ole saanut häntä innostumaan. Oman lisänsä tähän paastoon tuo, että olen raskaana.
Tämänkertaisena ruokaohjeena oma kehitelmäni isot pinaattiletut, joiden sisälle kääritään täytettä. Viisivuotiaamme on näihin ihan hupsuna :)
- - -
Isot pinaattiletut (2 hlö iltaruuaksi, 3-4 hlö iltapalaksi)
3 dl maitoa
1 kananmuna
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5-1 dl kokojyvävehnä- tai kokojyväspelttijauhoja
0,5 -1 tl suolaa
n. 150-200g hienonnettua pinaattia (pakkasesta)
1. Sekoita ainekset kulhossa vatkaimella ja anna turvota hetki tai kaumminkin jos aikaa on. Jauhojen määrää ja sekoitussuhdetta sekä pinaatin määrää voi mukailla. Mitä enemmän pinaattia, sitä vaikeampi lettuja on pitää koossa.
2. Paista voissa tai kasviöljyssä keskikokoisella pannulla lettuja. Noin leipälautasen kokoinen pannu on todella kätevä! Keskikokoisia lettuja tulee paksuudesta riippuen 6-8 kpl. Jos teet isoja lettua, on jauhoja syytä laittaa reilusti, jotta letut pysyvät koossa.
3. Käärikää pyödässä lettujen sisään kermaviiliä tai juustoraastetta. Sekaan voi laittaa myös suolaa ja pippuria, yrttimausteita, pieniä tomaattikuutioita... Varsinkin lapsista on ihanaa valita itse täytteitä ja syödä letturulla käsin.
Hyvää ruokahalua toivottaa Saksan sisko
08.04.2011 - 21:35
Olen hitaasti syttyvä bloggaaja…
Tämän blogin idea oli siskoni. Moni syö liikaa pikaruokaa, ja sen vastapainona toiset harrastaa slow-foodia ja downshiftaa koko elämäänsä. Mutta mitä tekee ortodoksiperhe pari kertaa vuodessa? listalla on tietysti fastfood. No, minä innostuin ja kolmas toteutti. On siis varmaan aika ennen pääsiäistä minun (ja sen syyllisen) jotain kirjoittaa.
Keittiö on ehdottomasti lempihuoneeni meillä, ja siisti keittiö ajaa joskus suuriinkin kokkausurakoihin. Ihanaa, varsinkin jos saa ruokavieraita. Yhtä ihanaa on istua teekupillisella perheen kanssa pelaamassa ilta-unoa. Tai parantaa maailmaa keittiönpöydän ääressä viinilasillista nauttien. Arki on kuitenkin usein perheen mahantäyttämistä sillä mitä kaapeista löytyy. Keittiössäni häärii myös kolme lasta ja rakas.
Tänään kaupasta tarttui mukaan munakoisoja, meinasin tehdä marinoituja munakoisoja ja paprikoita. Kun etsin ohjetta paprikoiden paahtamiselle, sattui silmiin joskus jostain poimimani munakoisovuoan ohje.
Munakoiso-tomaattisalsavuoka:
1 munakoiso, siivuta, hiosta suolalla ja huuhtele, paista oliiviöljyssä, lado vuokaan.
munakoison hikoillessa, pilko kulhoon kolme tomaattia kuutioiksi, silppua puolikas chili ja yksi (puna)sipuli ja valkosipulin kynsi. Lorauta sekaan oliiviöljyä, vähän balsamico-viinietikkaa ja silppua kourallinen tuoretta basilikaa ja minä kaivoin myös pakastimesta viimeisiä persiljanippuja. Ihan vaan siitä ilosta, kun ruoka toi mieleen viimesyksyn Istambulin reissun . Hetken maustunut salsa kaadetaan vuokaan munakoisojen päälle ja kuorruta vielä juustoraasteella. Uunissa meni 175 astetta, 30min + 10min 200 astetta värin saamiseksi.
Itäisen välimerellisen iltaruuan täydensi vanhempien lasten toivomat falafelit ja rucola salaatti.
p.s. täytyy paljastaa että olen mielessäni postannut tänne monesti, mutta en ole uskonut osaavani kirjoittaa oikeesti. Ruoka oli hyvää ja sen keralla juotu Rosemounth myös. Taidan vetäytyä kuuntelemaan kun rakas lukee pienille Harry Potteria.
04.02.2011 - 12:00
Uuden vuoden aikaan 2010/2011 Englannin sisko sai idean perustaa yhteinen paastoruokablogi. Laitamme kaikki mielellämme ruokaa ja vaihtelemme joskus reseptejäkin. Vaikutteita kokkailumme on saanut eri puolilta maailmaa.
Englannin sisko on saanut vaikutteita englantilaisesta ja italialaisesta keittiöstä. Myös haudutetut aasiaslaisvaikutteiset padat ovat hänen suosiossaan.
Suomen siskon keittiössä syntyy suomalaisia ja slaavilaisia herkkuja. Lisäksi hän laittaa paljon poroa ja lammasta. Myös Suomen siskolla on omat aasialaiset suosikkinsa.
Allekirjoittanut, eli Saksan sisko, taitaa laittaa lähinnä yleiseurooppalaista ruokaa. Varsinainen lempparini on kakut, saksalaisittain "Kuchen".
Olemme ortodokseja ja suuri paasto ennen pääsiäistä kuuluu elämäämme. Suuri paasto on ennen kaikkea hengellinen asia, valmistautumista pääsiäiseen. Tämä blogi keskittyy kuitenkin ruokapuoleen. Perinteisesti paaston aikana on kieltäydytty lihasta ja alkoholista. Kun olimme lapsia ei perheessämme paastottu mitenkään aktiivisesti. Mieleen on kuitenkin jäänyt vuosi, jolloin emme juoneet kaakaota paaston aikana. Pitiköhän tämä sopimus loppuun asti?
Katsotaan siis millaisia ruokapostauksia suuri paasto 2011 tänne tuo. Kommentit ovat tervetulleita, mutta luemme ne ennen julkaisua, voi siis kestää pari päivää ennen kuin kommenttisi julkaistaan.
Teknistä puolta hoitaa ainakin näin alkuun Saksan sisko. Tämä kompensoi toivottasti pienemmän harrastuneisuuteni sekä ruuanlaitossa että paastoamisessa 
Hyvää ruokahalua! Buon Appetito! Guten Appetit! Enjoy your meal!
|
Viimeisimmät kirjoitukset
Mikä paasto?
Ortodoksien tärkeimmät paastoajat ovat joulupaasto ja suuri paasto ennen pääsiäistä. Molemmat kestävät 40 päivää. Lisäksi vietetään apostolien paastoa ja Jumalansynnyttäjän paastoa. Viikottaisia paastopäiviä on keskiviikko ja perjantai. Paastoaikana on tarkoitus valmistautua juhlaan keskittymällä olennaiseen ja luopumalla turhasta. Paaston ydin on hengellinen valmistautuminen. Ruokapaasto tukee hengellistä paastoa.
Perinteisesti paastoaikana on luovuttu lihasta ja muista eläinkunnan tuotteista ja tietenkin turhanpäiväisestä mässäilystä. Ruokapaasto muistuttaa siitä, ettei aineellinen hyvinvointi ole elämän päätarkoitus sekä siitä, ettei se myöskään ole itsestäänselvyys. Paastoon sopii myös erinoimaisesti sen pohtiminen, olemmeko ruualla ja muilla kulutusvalinnoillamme varjelemassa vai tuhoamassa luomakuntaa.
Ortodoksisella kirkolla on yksityiskohtaisiakin paasto-ohjeita, mutta sääntöjen itsetarkoituksellinen tuijottaminen ei kuulu paaston henkeen, saatikka sitten toisten paastoamisen vahtiminen. Lisäksi elämäntilanteet vaikuttavat paaston muotoon ja ankaruuteen. Luostarissa paastotaan eri tavalla kuin lapsiperheissä. (Kirjoittajien perheetkin paastoavat eri tavoilla.)
Lisää tietoa ortodoksisesta paastosta ja muista perinteistä voi hakea esimerkiksi ortodoksi.net sivujen kautta.
|