Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Moni syö liikaa pikaruokaa, ja sen vastapainona toiset harrastaa slow-foodia ja downshiftaa koko elämäänsä. Mutta mitä tekee ortodoksiperhe pari kertaa vuodessa?

Ortodoksisiskokset kolmessa maassa kokkaavat paastoruokaa. Mukana keittiössä häärää kolme miestä ja seitsemän lasta.

 

28.03.2012 - 10:56

Seuraan jonkin verran ruokablogeja ja rahkalettuja näyttää tehneen useampikin :-)

Rahkaletut on oikeastaa pääsiäiseen sopiva ruoka, rahkoineen ja kananmunineen, mutta kyllä nämä sunnuntain jälkiruuaksi tai iltapalaksi sopii oikein hyvin myös paastoaikana. Tuumasta toimeen.

Rahkaletut kolmelle nälkäiselle lapselle tai viidelle jälkiruuaksi

1prk/250g rahkaa, 3 kananmunaa, loraus täysmaitoa, 1dl vehnäjauhoja (+½tl soodaa), ½dl sokeria.

Kaikki ainekset sekoitetaan keskenään ja letut paistetaan voissa (tai öljyssä jos askeesi sitä vaatii) keskilämmöllä rauhassa molemmin puolin. Pannu ei saa olla liian kuuma, että paksu lettu ehtii paistua, muttei pala pinnalta. Maistuu ilman lisukkeitakin.

Tein itselleni viimeisen pannullisen mustikoiden kanssa...

... ja eivät näyttäneen herkullisilta saati kuvauksellisilta kääntämisen jälkeen. Maku oli kyllä mainio!

p.s. letut ovat meillä myös arjen lohturuokaa. Ruuan mahtuu laittamaan sotkuisessakin keittiössä. Ärtynyt ja väsynyt äiti rauhoittuu ja tulee hyvälle mielelle paistaessaan. Kiukkuiset lapset rauhoittuu ihanaan tuoksuun odottamaan syötävää. Ja kaikki istuvat yhdessä keittiössä ja saavat kertoa päivän kuulumiset.

17.02.2012 - 16:47

Täällä Saksassa karnevaaliaika kääntyi eilen torstaina loppusuoralle. Erityisesti naisten karnevaalina pidetty päivä on seudusta riippuen nimeltään "Weiberfastnacht" tai "Schmotzige Donnerstag". Tästä eteenpäin televisiossa näytetään karnevaali-istuntoja, päiväkodeissa, kouluissa, urheiluseuroissa ja seurakunnissa pidetään naamiaisia ja Reinin alueella juhlitaan kaduilla. Maanantaina ja tiistaina karnevaali huipentuu kulkueisiin, kunnes tuhkakeskiviikkona kaikki on ohi: "Am Aschermittwoch ist alles vorbei".

Vaihteluksi karnevaaliinkuuluville monenlaisille munkeille laitoin viime viikonloppuna omenapannukakkusia. Ruuan saksankielinen nimi on "Apfelküchle", joka suoraan käännettynä on omenakakkunen. Lisäsin nimeen tuon pannun, kun ne kerta pannulla paistetaan. Kyse on lettutaikinassa paistetuista omenasiivuista.

Pääosin Apfelküchlejä syödään täällä Luoteis-Saksassa, joidenkin mielestä ainoat oikeat tehdään nimenomaan täällä Schwaabinmaassa, Stuttgartin ympäristössä. Nimen diminutiivi "-chle" onkin tyypillinen paikalliselle murteelle. Hyvällä tuurilla Apfelküchlejä saa schwaabilaiseen ruokaan keskittyneistä ravintoloista, mutta niistäkin yhä harvemmin. Kotiruokana Apfelküchle on kuitenkin pitänyt pintansa.

Taikinaksi tehdään paksu lettutaikina. Tähän on tietysti jokaisella kotirouvalla oma reseptinsä, mutta minun sekoitukseni on yksinkertaisesti:

1 keskikokoinen muna

2 dl vehnäjauhoja

2 dl maitoa

ripaus suolaa

ruokalusikallinen sokeria

Tällainen taikina riittää kahteen isoon omenaan tai kolmeen pieneen. Omenat voi olla hapokkaampia tai makeampia sen mukaan mistä kukakin tykkään. Kiinteät omenat on kuitenkin helpompia käsitellä.

Omenat siis kuoritaan ja kota irrotetaan joko kovertamalla ja omenaporalla. Sitten omenat leikataan n. puolen sentin paksuisiksi renkaiksi.

Sitten lämmitetään lettupannulla reilusti kasviöljyä (koko pohja peitossa!), upotetaan omenarengas kerrallaan taikinaan ja siirretään nopsasti pannulle. Lämpötila voi olla vähän tavallisia lettuja miedompi, koska kestää hetken, ennen kuin paksu taikina on jähmettynyt niin paljon, että kakkusen voi kääntää. Omenarenkaan keskustassa voi kyllä kääntäessä olla vielä löysää taikinaa, kunhan kakkunen muuten irtoaa hyvin pannusta.

Valmiiden omenapannukakkusten päälle ripotellaan sokeria ja kanelia ja ne voi panna uuniin pysymään lämpiminä. Pöydässä kaveriksi käy kermavaahto, vaniljakastike tai vielä parempi - vaniljajäätelö.

Tämä annos riittää neljälle jälkiruaaksi. Jos näitä syödään iltapalaksi niin kannattaa tehdä vähän enemmän. On nimittäin aika hyviä :)

 

 

 

Blogipohja
Mikä paasto?

Ortodoksien tärkeimmät paastoajat ovat joulupaasto ja suuri paasto ennen pääsiäistä. Molemmat kestävät 40 päivää. Lisäksi vietetään apostolien paastoa ja Jumalansynnyttäjän paastoa. Viikottaisia paastopäiviä on keskiviikko ja perjantai. Paastoaikana on tarkoitus valmistautua juhlaan keskittymällä olennaiseen ja luopumalla turhasta. Paaston ydin on hengellinen valmistautuminen. Ruokapaasto tukee hengellistä paastoa.


Perinteisesti paastoaikana on luovuttu lihasta ja muista eläinkunnan tuotteista ja tietenkin turhanpäiväisestä mässäilystä. Ruokapaasto muistuttaa siitä, ettei aineellinen hyvinvointi ole elämän päätarkoitus sekä siitä, ettei se myöskään ole itsestäänselvyys. Paastoon sopii myös erinoimaisesti sen pohtiminen, olemmeko ruualla ja muilla kulutusvalinnoillamme varjelemassa vai tuhoamassa luomakuntaa.


Ortodoksisella kirkolla on yksityiskohtaisiakin paasto-ohjeita, mutta sääntöjen itsetarkoituksellinen tuijottaminen ei kuulu paaston henkeen, saatikka sitten toisten paastoamisen vahtiminen. Lisäksi elämäntilanteet vaikuttavat paaston muotoon ja ankaruuteen. Luostarissa paastotaan eri tavalla kuin lapsiperheissä. (Kirjoittajien perheetkin paastoavat eri tavoilla.)


Lisää tietoa ortodoksisesta paastosta ja muista perinteistä voi hakea esimerkiksi ortodoksi.net sivujen kautta.